Kenen lapsi tämä on?

Otsikko viittaa Bill Wilsonin kirjan nimeen (jostain syystä kirjassa ei ole kerrottu suomenkielistä kustantajaa). Kansi kertoo kirjan olevan "kertomus toivosta ja avusta epätoivossa elävälle sukupolvelle." Mielestäni kirja oli paremminkin kertomus yhdestä miehestä, joka ei suostu lopettamaan taistelua. Kirja muistuttaa siitä, kuinka tärkeä on nähdä pieniä voittoja kaiken epätoivon keskellä.

Mutta kuka on Bill Wilson? Kyse ei ole AA:n toisesta perustajasta, vaan hieman myöhäisemmästä persoonasta. Tämä Bill Wilson johtaa maailman suurinta pyhäkoulua, johon osallistuu noin 20000 lasta joka viikko! Ja hän ja hänen tiiminsä jäsenistä joku vierailee joka viikko jokaisen lapsen kotona.

Olin kuullut, että kirja on haastava, sillä se kuvaa täydellistä antautumista. Olin kuitenkin positiivisesti yllättynyt, sillä Bill ei syyllistänyt ainakaan minua. Joskus, kun lukee tämänkaltaisia kirjoja tai katsoo dokumentteja, vaimo saa seuraavina päivinä muistuttaa, miksi jotkut liialliset mukavuudet, kuten pesukone, saattavatkin olla tuiki tarpeellisia asioita myös omassa kodissa.

Bill ei kuitenkaan ota vastuuta pois kristittyjen harteilta. Eikä varsinkaan kirkkojen harteilta. Varsinkin perinteisiä sakramentaalikirkkoja, jotka ovat aikanaan olleet uudistuksellisia, hän rokottaa rankalla kädellä. Mutta omaa tehtäväänsä huolehtia heitteillä olevista lapsista hän ei tyrkytä kaikille uskoville. Pikemminkin hän puhuu oman paikan ja oman tehtävän löytämisestä. Mutta "johdatusta" ei tule odottaa taivaalta loputtomiin - tarve, jonka näemme ympärillämme, on todennäköisesti Jumalan konkreetti johdatus, jonka pohjalta meidän tulisi ymmärtää liata kätemme ja ryhtyä töihin, kantaa vastuumme hylätyistä ympärillämme.