Maailmanlaajuinen yhteisö

Liityin viikko sitten Facebookkiin. En jaksanut perehtyä sen käyttämiseen, joten surffasin jotain muuta. Viikon kuluttua sain sähköpostia facebookilta. Joku kaverini kysyi suostunko hänen ystäväkseen. Tänään minulla on jo kaksi ystävää! Liityin myös kahteen yhteisöön. Ehkä saan vielä lisää ystäviä, kun lisään oman kuvan profiiliini - tai sitten menetän muutaman...

Muutamia päiviä sitten HS:ssä oli hauska Viivi ja Wagner. Facebook, irc-galleria tai myspace ovat loistavia tiimihengen luojia. Mutta mikä todellisuudessa yhdistää minua Örnsköldsvikissä asuvaan Göraniin - muu kuin se, että pidämme molemmat vaikkapa suklaasta? Voiko virtuaalinen yhteisö korvata reaaliset (aika provosoiva sana tässä yhteydessä) suhteet?

Kuulin joitakin vuosia sitten tutkimuksesta, jonka mukaan suomalaista miestä koskettaa fyysisesti keskimäärin 2 muuta miestä päivässä. Tämänkaltainen läheisyys on lähes virtuaalisella tasolla, ainakin jos asiaa kysytään italialaisilta, jotka koskettelevat toisiaan jopa 100 kerta päivässä!!

On aiheellista esittää kysymys, lisääkö internet ja sen synnyttämät yhteisöt sosiaalista vieraantumista? On määriteltävä, tukeeko yhteisö todellisia suhteita vai onko kyse illuusiosta. Hyviä kysymyksiä itselle esitettäväksi voisivat olla: "Kuinka monta yhteisöni jäsenistä olen tavannut livenä?", tai: "Mitä hyötyä tästä yhteisöstä on minulle?" ja: "Milloin viimeksi pidin viikon taukoa netistä?"

En tietenkään tarkoita, että meidän tulisi olla ehdottoman järkeviä ja hyödyllisiä kaikessa mitä teemme - eihän ihmistä voida tarkastella koneena, eikä tätä tulisikaan tavoitella. Kysymysten taustalla on ennemminkin paljastaa elämmekö todellisuudessa vai olemmeko vaarassa vieraantua siitä.

En aio erota edellä sanotun perusteella, vaan aion jatkossakin pitää huolta siitä, etten muuta virtuuali-Tommiksi. Nämä loistavat keksinnöt voivat auttaa reaali-Tommia luomaan kontakteja uusiin ihmisiin reaalimaailmassa, ja ne voivat toimia jo olemassa olevien suhteiden vahvistajina ja ylläpitäjinä.