Kuka ohjaa arvojamme?

Maikkarin nettisivut uutisoivat Veltto Virtasen (Linkki 9.9.2008) sanoneen, että Big Brother sairastuttaa nuorisomme. Muutamia päiviä sitten, muistaakseni samaisessa luotettavassa lähteessä, Viivi Avellanin siteerataan ihmetelleen "mistä näitä sikiää?"

En tiedä Veltto Virtasen tämän hetkisestä julkisuuskuvasta, mutta jos hän toteaa BB:n kannustavan nuoria alkoholin käyttämiseen, niin ehkäpä asiassa on jotain perää? Myös Avellanin (joistakin) edesottamuksista tietoisena täytyy ihmetellä, että meneekö BB todellakin liian pitkälle - myös edellä mainittujen henkilöiden mielestä?

Viime viikolla Salon Seudun Sanomissa (todennäköisesti myös monissa arvostetummissakin sanomalehdissä) kerrottiin sponsoreiden tiivistäneen säännöllisiä tapaamisiaan tuotantotiimin kanssa. On mielenkiintoinen ajatus, kuinka säännöllistä voidaan tiivistää, mutta tässä on selkeästi haluttu antaa viesti, että sponsorit ovat kyllä kiitollisia julkisuudesta, mutta eivät toivo brändinsä likaantumista.

Joskus oli sanonta, että mainetta on tullut lisää, mutta kunnia on mennyt. Jossain mielessä näyttää kuitenkin olevan trendi saada mainetta kunnian kustannuksella - julkisuuteen hinnasta välittämättä. Hyötyjä ei kuitenkaan ole tuntemattomuudesta pomppaava tähti - hän itse asiassa on pelin suurin häviäjä. Kautta aikojen ihmiset ovat nauraneet kuralätäköihin kaatuville - kuka nyt jaksaisi seurata henkilöä, joka pysyy pystyssä. Kuka sponsori pystyy väittämään, että on solminut sopimuksen kyseisen formaatin kanssa uskoen, että sarjassa kuvataan pyhäkoululasten elämää?

Rahastus on vain rikka rokassa, pahinta on arvokasvatus, jota tapahtuu salakavalasti suoraan silmiemme edessä. Ei kilpailijoita ole valittu ilmoittautumis-, pituus- eikä ikäjärjestyksessä, vaan kiinnostavuuden on ollut tärkein määräävä tekijä. Luonnollisesti heidän psyykettään on testattu; ei tuotantoyhtiö voi ottaa sellaista riskiä, että joku joutuisi suorassa lähetyksessä psykoosiin [joskin muutaman episodin katsomisen perusteella erään henkilön psyykkeen kestokyky epäilyttää] - siitäkös sponsorit innostuisivat!

Oleellinen kysymys lienee siis, että mikä kiinnostaa kansaa? Ikävä kyllä, mikään tavallinen ei enää kiinnosta, vaan aina täytyy ampua yli. Sarjaa on myös toimitettu siten, että "normaalit" karaoke-keskikaljabaareissa notkuvat näyttävät jopa tylsiltä. Moni nauraa itsensä mokaajille ruudun äärellä, ja siksi seuraakin sarjaa. Kuitenkin joku, jolla on avoin mieli ja kehittymätön persoonallisuus seuraa uutta idoliansa, jollaiseksi hän haluaa tulla. Kun hän on aikuinen, tarvitaan paljon enemmän saamaan hänen mielenkiintonsa. Kuka tätä peliä oikein kuljettaa, kuka ohjaa arvojamme?