Korkeamman tason olettamuksia

Sain juuri päätökseen yhteen kouluprojektiin liittyen C. Peter Wagnerin Confronting The Powers (Regal 1996). Näin alkuun täytyy tunnustaa, että olin kirjaa kohtaan skeptisempi ennen sen lukemista kuin lukemisen jälkeen. Osin pehmeä lukukokemus johtui kenties siitä, että kirja on Wagnerin vastaus- tai puolustuspuheenvuoro. Toistuvasti Wagner huomauttaa, että korkeamman tason hengellistä sodankäyntiä ei ole tarkoitettu kaikille. Hän myös nöyrästi myöntää, että edustamalleen toiminnalle ei löydy suoranaisia (eksplisiittisiä) raamatullisia perusteita.

Tästä huolimatta Wagner on vakuuttunut toimintansa raamatullisuudesta (implisiittinen tuki). Hänen mukaansa toiminta tuo Jumalalle kunniaa ja ihmiset saavat avun sen myötä. Hän myös lukee paljon sisään UT:n teksteihin (eisegeesi), mutta toisaalta myöntää että jotkin hänen ehdottamansa asiat ovat olettamuksia. Wagner myöskin lainaa surutta toisten ajatuksia, ja laittaa ne tukemaan omia ajatuksiaan vaikka selkeää linkkiä ei ehkä olisikaan. Ehkä surkeinta kirjassa oli nimenomaan argumentointi, karkeimpana esimerkkinä se että samalla tavalla kuin nyt vastustetaan hengellistä sodankäyntiä, aikoinaan vastustettiin pyhäkoulua...

Yllätyksekseni Wagner ei kuitenkaan ollutkaan niin radikaali kuin olin olettanut; hän esimerkiksi ei kannata henkien sitomista ja manaamista (tarkoittaen toimintaa jossa huudetaan ilmaan ilman että ajatteisiin henkiä joistain ihmisistä). Hän määrittää taistelun henkivaltoja vastaan kolmeen kategoriaan; ground-level (perus eksorkismi), occult-level (henki on vahvempi koska henkilö on ollut tekemisissä muiden uskontojen kanssa), ja higher-level - mielenkiintoista oli huomata, että Wagnerille nämä kolme kategoriaa olivat joissain tapauksessa hyvinkin päällekkäisiä, ja esim. Simon maagin kohtaaminen hänelle edustaa korkeamman tason toimintaa, koska sen ansiosta monet tulivat uskoon. Henkivaltojen karkottaminen ei myöskään ole Wagnerilla keskiössä; se on toimintaa, joka mahdollistaa evankeliumin julistamisen ja ihmisten uskoon tulemisen.

Jäin kirjassa kaipaamaan käytännöllistä selontekoa siitä, miten seurakunta tänään hänen mukaansa voisi harjoittaa tuota korkeamman tason sodankäyntiä, mutta ehkä sitä varten pitää lukea joku toinen kirja? Lyhyesti hän esittää esimerkeiksi kuitenkin Jeesus-marssit, rukouskävelyt, henkivaltakartoituksen (spiritual mapping), sekä samaistuvan syntien tunnustamisen (identificational prayer).