 |
| Alexas_Fotos (creative commons) |
Timo Eskola tuoreessa artikkelissaan kyseenalaistaa eettisen periaatteen jonka mukaan on pysyviä totuuksia ja muuttuvia totuuksia. Tarkemmin, Eskola myöntää että Lutherin teologiassa nämä “kaksi koria” esiintyvät. Hän osoittaa että viime-aikainen Luther -tutkimus on harhassa siinä, kun he väittävät näiden kahden olevan jännitteessä. Blogissa Eskola tarjoaa tiivistetyn version teologisesta artikkelistaan (Iustitia 33). Harmittavasti blogi tiivistää Lutherin oman perustelun. Tiivistys on sinänsä luonnollinen, koska eihän kirkko kokonaisuudessaan väitä seuraavansa Lutheria ja tämän opetuksia. Eskola artikkelissaan näin ollen lähinnä tyytyy torjumaan sen kaltaisen modernin perustelun, että “Myös Luther olisi hyväksynyt tämän ja tämän käytännön.” On selvää että artikkelin keihäänkärki kohdistuu kirkon vihkimiskysymykseen.
Eskola summaa:
“Koska kahta koria ei ole olemassa, ajankohtaisten keskustelujen kohteena olevia aiheita – kuten virkakäsitystä, ekumenian kysymyksiä tai samaa sukupuolta olevien avioliittoa – olisikin arvioitava tavallisen argumentaatioanalyysin avulla.”
Viittaus naispappeuteen esiintyy koosteblogissa hieman rivin välissä, mutta tästä jää silti hieman sellainen olo että Eskola yrittää ratsastaa kahdella aasilla yhtä aikaa. Kirjoitus ajoittuu hyvin Ville Auvisen ilmoituksen kanssa. Auvinen, virkavapaalla oleva STI:n pääsihteeri ja nykyinen SLEY:n johtajan viransijainen, ilmoitti juuri lähtevänsä arkkipiispa-ehdokkaaksi, jos ei muusta syystä niin edustaakseen kirkon konservatiivista puolta. Suhteessa vihkimiseen ehdokkaista myös Tapio Luoma edustaa konservatiivista avioliittokäsitystä, joten jääkin nähtäväksi jos Auvisen konservatiivinen kampanjointi ottaa myös naispappeuden tähtäimeensä erottuakseen Luoman ei kenties riittävän konservatiivisesta linjasta?
(Aion lukea Eskolan artikkelin kunhan saan sen käsiini, erityisesti siksi että Eskola tuntuu olevan lahjakas vihikoira vainuamaan ja paljastamaan missä Lutheria on käytetty keppihevosena. Tämän lisäksi kiinnostaa se mitä hän tarkoittaa “argumentaatioanalyysillä” ja miten hän navigoi Raamatun, Lutherin, ja nykypäivän välillä. Viittaukseni "kahteen aasiin" ei niinkään liity Eskolan argumentoitiin vaan artikkelissa valittuihin hermeneuttisiin sovellutuksiin.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti