Halpa ihminen

Televisiosta tuli joululomalla jotain järkevääkin pakollisten joulu-uusintojen lisäksi, nimittäin Long way round aka Tien päällä Ewan McGregor. Dokumentinomaisessa tallenteessa kaverukset ajavat moottoripyörillä maailman ympäri. Uskomatonta, millaisia teitä Mongoliassa ja itäisellä Venäjällä oli! Yksikin tie on saanut nimekseen Luurankotie. Siperiaan lähetetyt sotavangit rakensivat sitä. Aina kun joku vangeista kuoli, hänet haudatiin keskeneräiseen tiehen ja työtä jatkettiin!

Kuinka halpa ihminen onkaan!? Olen vakavissani toivonut, että minut haudattaisiin vaneriarkussa (ihan kuin olisin valmistellut kuolemaani enemmänkin). Ei kuitenkaan siitä syystä, että pilkkaisin omaa muistoani, vaan ihan vaan nuukuuttani. Vaimoni elää kuitenkin pitempään kuin minä, niin jäisi sitten enemmän rahaa (ainakin pari euroa). Minua on puhutellut Raamatun kertomus, kuinka Aabraham halusi välttämättä maksaa korkean summan vaimonsa hautapaikasta.

Salon seudun sanomien (SSS) artikkelissa kuolemantuomioista oli lista maissa, joissa ko. rangaistus on yhä voimassa. Oli sentään hienoa nähdä, että poissaololla komeilivat monet perinteiset kristilliset maat! Mietin, miten Saddamkin joutui lähtemään. Halpa ihminen, jota kuolinhetkelläkin muistutetaan kaikista tekemistään kauheuksista. Minä en ainakaan haluaisi kuolinhetkelläni ketään huutamaan kaikkia erheitäni ylleni. Enkä toivo sellaista kohtaloa kenellekään.

Emme me niin halpoja ole, jos kerran Kristus tuli meidän tähtemme. Tärkeää ei ole se, että olemme mahdollisimman usein oikeassa, vaan se, että myönnämme olevamme liian usein väärässä. Jumalan edessä.