Osallistuin tällä viikolla Uudistuva seurakunta -seminaariin, jonka toteuttamisesta vastasi Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän Uusi Verso ja New Wine -verkosto. Seminaariin oltiin saatu puhujaksi Chris Pemberton Englannin Anglikaanikirkosta. Jokin Chrisin tavassa opettaa ja olla tuntui suomalaisen miehen mielestä luontevalta ja helpolta.
Chrisin tarina ei kuitenkaan ollut kertomus ruusuilla tanssimisesta. Useita vuosia sitten hänen vaimonsa oli kuolemaisillaan syöpään. Etsittyään apua lääkäreiltä, ei ollut enää muita vaihtoehtoja, kuin rukous. He etsivät seurakunnan, jonka tiesivät olevan tunnettu sairaiden puolesta rukoilemisen takia. Kahden tunnin rukouksen jälkeen kaikki merkit syövästä olivat poissa. Samalla heidän silmänsä aukenivat Pyhälle Hengelle uudella tavalla.
Kirkko julistaa Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, mutta mikä on Hengen rooli seurakunnassa? Monesti Pyhän Hengen työtä kuvatessamme annamme Hänestä sellaisen käsityksen, että Hän työskentelee hiljaisuudessa ja salaisuudessa. Kun luemme Apostolien teoista Helluntain tapahtumista, ei Pyhän Hengen työ olekaan kovin hiljaista. Eräs katolinen teologi kysyi oppilailtaan: "Milloin viimeksi olet ollut niin Pyhän Hengen täyttämä, että sinua on syytetty juovuksissa olemisesta?"
Lännen rationalisoidussa kirkossa Pyhä Henki ja karismaattisuus ovat näytelleet sivurooleja. Tämän päivän henkistyneelle nuorisolle Pyhä Henki kolahtaa. Samaan aikaan vanhempi sukupolvi ei ymmärrä "ilmiöiden" päälle. Emme saakaan painottaa kokemuksia, vaan Raamattua. Tosin juuri Raamattu puhuu kokemuksista (ehkäpä jotain muutakin kuin kielillä puhuminen...) ilmauksena Pyhän Hengen tulosta.
Miten päästä tasapainoon, on kaiketi oleellinen kysymys. Raamattu puhuu järjestyksestä suhteessa Hengen ilmenemiseen. Tämä ei suinkaan tarkoita vuoronumeroita. On järkevää etsiä Pyhää Henkeä, mutta vastuu elämistämme säilyy meillä. Kukaan ei mene pelkillä kokemuksilla eteenpäin uskossaan - tarvitaan myös Jumalan Sanan opetusta. Tarvitaan järjestystä, joka mahdollistaa oppimisen seurakunnan keskellä. Kuinka kukaan voisi opettaa, kun kolme profetoi ja kaksi laulaa samaan aikaan kielillä?
On myös huomattava, että profetoiminen lakkaa, kun täydellinen ilmestyy. Jo nyt meidän täytyy asettaa Hengen toiminta Jumalan Sanan alle - näiden kahden luotettavuutta ja painoarvoa ei voida edes verrata. Profetia ei ole mitään ilman Raamatun vahvistusta. Heittäydytään hulvattomiksi järkevästi!
Nuoruuden into vai vanhemman viisaus?
2 viikkoa sitten
2 kommenttia:
Aamen!
"Tarvitaan järjestystä, joka mahdollistaa oppimisen seurakunnan keskellä. Kuinka kukaan voisi opettaa, kun kolme profetoi ja kaksi laulaa samaan aikaan kielillä?"
Mutta eihän tämä kohta estä opetusta: 1kor 14:27-33
27 Jos kielillä puhutaan, niin puhukoon kullakin kertaa vain kaksi tai enintään kolme, ja yksi kerrallaan, ja yksi selittäköön;
28 mutta jos ei ole selittäjää, niin olkoot vaiti seurakunnassa ja puhukoot itselleen ja Jumalalle.
29 Profeetoista saakoon kaksi tai kolme puhua, ja muut arvostelkoot;
30 mutta jos joku toinen siinä istuva saa ilmestyksen, vaietkoon ensimmäinen.
31 Sillä te saatatte kaikki profetoida, toinen toisenne jälkeen, että kaikki saisivat opetusta ja kaikki kehoitusta.
32 Ja profeettain henget ovat profeetoille alamaiset;
33 sillä ei Jumala ole epäjärjestyksen, vaan rauhan Jumala.
ja jae 32 > kertoo että henkilö kykenee hallitsemaan "lahjansa" ja sanomaan sen esim, "jossain sopivassa, erikseen sovitussa" kohdassa. Jos siis Profetoiva haittaa , tai estää opetuksen , lahja ei toimi raittiisti..... ja itselläni on juuri tämä että kun joku puhuu kielillä > tiesin hengessäni siitä jo ennen kuin henkilö puhui kielillä :) ja oikein muistetaan koetelle kaikki mitä kuulemme srk:ssa:9
Lähetä kommentti